maanantai 12. maaliskuuta 2012

Paskaduunista kutsumusammattiin: miten luodaan työlle merkitystä

Jopas tämä meidän Y-sukupolvi on nyt saanut paljon huomiota mediassa. Viimeisimpänä korviin kantautui tieto Ylen Silminnäkijä-dokumentista "Ei tällaista työtä." Itse ohjelma jäi näkemättä, mutta siitä kertova artikkeli tuli luettua.

En puutu ohjelman sisältöön sen enempää, mutta yksi asia jäi eritoten mieleen ja on keskustelun arvoista. Kolmekymppinen Viljami Wager - joka ei ole tehnyt palkkatöitä kahdeksaan vuoteen - toteaa artikkelissa, että "Jos nyt ne palkkatyöt mitä on tarjolla on paskaduunia, niin eihän sellaista ole kiva tehdä. Ei ainakaan mun mielestä. Kyllähän jonkun mielestä siivoaminen voi olla kivaa, mutta mun mielestä se ei ole kivaa."



Ensimmäinen kysymys mikä ainakin itselleni nousee mieleen on, että miksi siivoaminen olisi paskaduunia? Tai jätehuolto. Tai katujen lakaiseminen. Tai parkkisakkojen antaminen. Käytetään nyt kuitenkin esimerkkinä tätä Viljamin väheksymää siivoamista ja otetaan kontekstiksi vaikkapa työ hotellin siivoajana. Myönnän, että omakohtaisen kokemuksen puuttuessa tämä menee spekuloinniksi, mutta voisin kuvitella, että hotellin siivoojan työhön kuuluu huoneiden imurointi, lakanoiden ja pyyhkeiden vaihtaminen, sängyn petaaminen, vessan pesu yms. Mitä hyvänsä tarvitaan jotta huone pysyy siistinä. Päivästä toiseen.

Jos työtehtävät ovat kuten edellä kuvailin ja siivoojan työelämään ei juuri muuta kuulu, on helppo kuvitella että ei siitä välttämättä hirveästi suurempaa sisältöä elämälle löydy. Ja juuri tässä on loistava tilaisuus yritykselle erottautua kilpailijoistaan.

Mietitäänpä miksi hotellissa ylipäänsä on siivoojia. Ei huoneita siivota, koska huoneita siivotaan, vaan syy tähän on se, että väsynyt matkamies voisi rentoutua kaukana kotoa ja herätä levänneenä ja hyvillä mielin seuraavaan päivään. Jos siivoojan roolia ajatellaan laajemmin kuin pelkästään itsestäänselvien työtehtävien kautta, syntyy paljon uusia mahdollisuuksia sekä tehdä työstä mielekkäämpää, että tuottaa huomattavaa lisäarvoa yritykselle ja sen asiakkaille.

Jotta siivoojan roolia voidaan ajatella eri tavalla, on mielestäni tärkeää, että yrityksellä on ensin selkeä kuva omasta tehtävästään ja arvoistaan. Tämä mahdollistaa eri aktiviteettien ja työntekijöiden roolien tarkastelemisen laajemmasta näkökulmasta.

Riippuen hotellista tämä tehtävä voi vaihdella. Esimerkiksi Omenahotellin tehtävän voisi luonnehtia edulliseksi majoitukseksi keskeisillä sijainneilla. Hilton tarjoaa luksusta niille, jotka ovat valmiita maksamaan siitä. Oletetaan vaikka, että meidän hypoteettisen hotellin tehtävä on "koti kaukana kotoa" - eli saada hotellin asiakkaat tuntemaan olonsa mahdollisimman kotoisaksi.

Selkeästi määritellyn tehtävän etuna on se, että se antaa näkökulman, jota käyttää apuna kun tarkastelee esimerkiksi siivoojan roolia: Mitä muuta siivooja voisi tehdä itsestäänselvien tehtävien lisäksi, jotta asiakas tuntisi olonsa kotoisaksi? Mitä jos jokaiselle siivoojalle annetaan täysi vastuu yksittäisistä hotellihuoneista, tietoa niissä majoittuvista vieraista ja lupa tehdä itsenäisiä päätöksiä asiakkaiden viihtyvyyden parantamiseksi?

Tämä voisi johtaa esimerkiksi siihen, että japanilainen vieras löytääkin huoneestaan Bonzai-puun koristamassa ikkunalautaa, sakea minibaarista ja tuoreimman Asahi-sanomalehden oven alta. Ehkäpä aamulla vastaan tuleva siivooja voi tervehtiä vierasta hymyllä ja sanomalla "Ohayo gozaimasu!" perinteisen suomalaisen katse lattiassa -tradition sijaan.

Sen lisäksi, että siivoojan roolin laajentaminen paremmin yrityksen tehtävää tukevaksi antaa mahdollisuuksia luoda ainutlaatuisia asiakaskokemuksia, antaa se myös mahdollisuuden rakentaa aitoja ja vilpittömiä henkilökohtaisia suhteita työntekijöiden ja asiakkaiden välille. Persoonattomassa maailmassa tällä voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus esimerkiksi yrityksen markkinointiin: ihmiset puhuvat kokemuksista jotka ylittävät heidän odotuksensa. Tämä on ehdottomasti mahdollisten pienten lisäkustannusten arvoista. Ne rahat voi ottaa pois vaikka mainostamisesta.

Vaikka työtehtävien pääpaino ei muuttuisikaan, antaa luottamus työntekijään ja yrityksen selkeä tehtävä mahdollisuuden olla osana jotakin itseään suurempaa. Jos siivoojan työ on paskaduunia, niin mitä sitten oli esimerkiksi analyytikon työ Lehman Brothersilla? Jälkimmäiseen vaadittiin huomattavasti korkeampi koulutus ja se oli arvostetumpaa perinteisin mittarein, mutta Lehmanin ja vastaavien yritysten edesvastuuttomuus johti finanssikriisiin ja lukuisten ihmisten kärsimykseen menetettyjen kotien muodossa. Kumpi työ on lopulta arvokkaampaa?

Ei pidä unohtaa, että usko siihen mitä tekee on erittäin voimakas motivaattori ja saa ihmisen arvostamaan omaa työtään. Ikävä kyllä harva yritys huomioi tätä - perinteisiä kutsumusammatteja lukuun ottamatta - vaikka potentiaalia olisi aivan mielettömän hienoihin tekoihin.

Ehkäpä yksi este on se, että merkityksen luonti työssä vaatii muutakin kuin pari hassua palopuhetta ylemmältä johdolta. Esimerkiksi seuraavilla asioilla on erittäin suuri vaikutus:
  • Yrityksellä pitää olla vahva kulttuuri. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki tietävät miten toimitaan ja mitä arvoja noudatetaan. Kulttuuri näkyy myös rekrytoinnissa, pelkkä osaaminen ei riitä vaan työntekijän pitää olla kulttuuriin sopiva.
  • Yrityksen tehtävän pitää itsessään inspiroida ihmisiä. "Maximize shareholder value" ei inspiroi ketään muita kuin ehkä yrityksen omistajia. Disneyllä oli aikoinaan hieno tehtävä, jonka kuka tahansa ymmärsi, jota pystyi käyttämään iskulauseena, joka kertoi ytimekkäästi miksi Disney on olemassa, ja joka antoi syvemmän merkityksen niin Disneyn työntekijöille kuin yhteistyökumppaneille. Disneyn tehtävä oli "To make people happy" - tehdä ihmiset onnellisiksi. *
  • Yrityksen on kohdeltava työntekijöitä ihmisinä. Kyllä aikuinen ihminen osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Pitää osoittaa edes vähän luottamusta. Tässä auttaa yrityksen tehtävän onnistunut jalkauttaminen ja esimerkiksi yksinkertaiset ohjeet päätöksenteon avuksi.

* Puhun Disneystä menneessä aikamuodossa, koska joku neropatti ajatteli, että Disneyn nykyinen tehtävä antaa selkeämmän kuvan siitä mitä yritys tekee: "The Walt Disney Company's objective is to be one of the world's leading producers and providers of entertainment and information, using its portfolio of brands to differentiate its content, services and consumer products. The company's primary financial goals are to maximize earnings and cash flow, and to allocate capital toward growth initiatives that will drive long-term shareholder value."

Todella inspiroivaa...

2 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Hyvä teksti. On kyllä joitain kohtia joita ei ole mietitty loppuun asti, tosin ei joka ikistä asiaa yhdessä tekstissä voikaan pureskella loppuun. :) Voisi kuvitella, että jos otetaan vaikka mainostamisesta pois rahaa, niin se kannattaa tehdä vasta kun yrityksellä on vakiintunutta asiakaskuntaa tarpeeksi että kasvun (asiakaskunnan lisääntymisen) näennäinen hidastuminen hetkeksi ei haittaa yrityksen toimintaa, eikä uutta asiakaskuntaa tarvitse niin isolla volyymillä hankkia. Mutta yleisesti ottaen tosi hyvää pohdintaa minusta ja olen iloinen kun tämän tekstin äärelle löysin. Kiitos.

    VastaaPoista