Elämäntyyli osana työtä vai työ osana elämäntyyliä?

Luen parhaillaan Zapposin toimitusjohtaja Tony Hsiehin kirjaa Delivering Happiness, jossa hän mainitsee, että heillä oli yhtenä päämääränä luoda yritys joka tukee tietynlaista elämäntyyliä. Zappos on verkkokauppa, joka aloitti kenkien myynnistä, ja joka on sittemmin laajentanut myös muihin tuoteryhmiin. Se mistä yritys kuitenkin tunnetaan, on äärimmäisen hyvä asiakaspalvelu.

Opiskelen yrittäjyyttä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja olen huomannut, että monia yrittäjäksi ryhtyneitä yhdistää halu luoda tietynlainen työympäristö. Heillä on käsitys siitä millaisessa työpaikassa he haluavat itse olla töissä ja päättävät rakentaa sellaisen.

Toinen asia mikä yrittäjiä yhdistää on käsitys siitä, millaisen elämäntyylin he haluavat. Joillekin oma yritys on keino rahoittaa elämää, jolloin tavoitteena on saada mahdollisimman paljon rahaa vastineeksi omasta ajastaan. Muunmuassa Tim Ferriss on osaltaan auttanut popularisoimaan tällaisen elämäntyylin kirjallaan The 4-Hour Work Week.

Toisille taas oma yritys merkitsee ennen kaikkea sitä, että saa olla oman itsensä herra. Kukaan ei ole pomottamassa ja prosessit saa suunnitella juuri sellaisiksi kuin haluaa. Oma yritys voi olla myös keino tehdä jotain mikä on itselle tärkeää. Jotain mikä parantaa käsitystä omasta ihmisarvosta. Ei kukaan lähde perustamaan hyväntekeväisyysjärjestöä tehdäkseen rahaa, vaan taustalla on jokin suurempi tarkoitus. Myös voittoa tavoittelevan yrityksen takana voi olla tarve tehdä jotain merkityksellistä: esimerkiksi ActPro syntyi halusta auttaa työssäkäyviä ihmisiä ja parantaa heidän elämänlaatua. 

Yrittäjillä siis tuntuu olevan varsin hyvä käsitys siitä millaisen elämäntyylin he haluavat itselleen rakentaa, mutta entäpä me muut? Meillä on kyllä käsitys siitä missä haluamme asua, millaista autoa haluamme ajaa, mitä harrastamme, kuinka usein matkustamme ulkomaille, käymmekö ravintoloissa syömässä tai baareissa näyttäytymässä jne., mutta kuinka moni on ajatellut miten paljon työ oikeasti vaikuttaa elämäntyyliin?

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mielestäni useimmiten ajattelemme työtä erillisenä palikkana. Tämä on työn ja elämän tasapainottamisen perusolettamus. On työ ja sitten on elämä.

Keskitymme työpaikkailmoituksia lukiessa siihen mikä yritys on kyseessä ja mitä työtehtävät sisältävät. Ehkä jopa mietimme, että onko työpaikka järkevän matkan päässä. Harvoin kuitenkaan ajattelemme sen syvemmin, että millainen elämäntyyli tiettyyn työhön liittyy.

Tähän vaikuttaa esimerkiksi se kuinka vapaasti saat hallita aikaasi, miten työnantaja mittaa menestystä organisaatiossa, pitääkö työssäsi noudattaa tiettyjä pukeutumis- tai käyttäytymissääntöjä, mitä työkaverit tekevät vapaa-ajallaan ja mistä työpaikan kahvihuoneessa puhutaan taukojen aikana. Osa näistä saattaa kuulostaa pikkuasioilta, mutta mitä jos tavoittelemasi elämäntyyli on täysin yhteensopimaton siihen mitä työpaikalla pidetään "normaalina"?

Mitä jos sinulle on tärkeää päästä matkustamaan paljon ja tutustua erilaisiin kulttuureihin? Elät vaatimattomasti, koska sinulle elämykset ovat kiinteää omaisuutta tärkeämpiä. Kuitenkin työkaverisi puhuvat vain siitä kenen bemari on kallein ja miten HR:n Sinikka on laittanut hiuksensa tänään. Tuntisitko yhteenkuuluvuutta tällaisessa ympäristössä? Kokisitko olevasi osa tiimiä? Haluaisitko hengailla työkavereidesi kanssa myös työn ulkopuolella?

Entä jos opiskelit lääkäriksi koska palat halusta auttaa ihmisiä, mutta oletkin huomannut että erilaiset säädökset ja toimintatavat ovat alentaneet roolisi reseptiautomaatiksi? Entä jos suurin osa työkavereistasi onkin tehnyt oman valintansa, koska lääkärin ammatti on arvostettu ja hyväpalkkainen?

Työpaikan valinta tulee aina vaikuttamaan elämäntyyliisi, ja elämäntyylisi tulee aina vaikuttamaan siihen kuinka hyvin viihdyt työssäsi. 

Ennen kuin kirjoitat yhtäkään työpaikkahakemusta tai käyt yhdessäkään haastattelussa, mieti ensin millaisen elämäntyylin haluat itsellesi rakentaa. Tämän ei pitäisi olla kovin vaikeaa etenkin, mikäli olet tietoinen omista arvoistasi. Ihme ja kumma, on helpompaa tehdä hyviä päätöksiä, kun tietää mikä itselle on tärkeää.

Kun sinulla on jonkinasteinen käsitys elämäntyylistä joka tällä hetkellä tuntuu tavoittelemisen arvoiselta, mieti millainen työ tukee tätä tavoitetta ja mikä on täysin sitä vastaan. Voit esimerkiksi tehdä listan ominaisuuksista, joita tulevan työpaikan pitää ehdottomasti sisältää, tai mitä se ei ainakaan saa olla.

Omasta puolestani tulevan työpaikkani pitää olla joustava työaikojen suhteen. Töitä pitää pystyä tekemään siellä missä itse haluaa ja tarvittaessa tulee olla mahdollisuus ottaa vapaata. On eri asia puhua joustavuudesta ja vapaudesta työpaikkahaastattelussa, jos käytäntö on aivan toista. Ei paljoa auta, vaikka firma tukee etätyötä jos esimies ja työtoverit katsovat pahalla, kun lähdet vaikka keskellä päivää pelaamaan squashia ja paheksuvat toimintaasi selkäsi takana.

Myös ympäristö, jossa oppimista arvostetaan ja sitä tuetaan koulutuksilla, mentoroinnilla ja haastavilla työtehtävillä, on itselleni tärkeää. Työympäristö ei saisi olla omaa elämäntyyliä vastaan, mutta jos puhutaan todella hyvästä työpaikasta, sen ei pitäisi myöskään olla sivuroolissa. Siellä jossain työn ja elämän tasapainon harmaalla alueella. Sen sijaan työn pitäisi olla oleellinen osa parempaa elämäntyyliä. Oppiminen ja kasvu ovat itselleni tärkeitä asioita. Miksi siis jättäisin nämä asiat pelkästään vapaa-ajalle, jos kerran on mahdollisuus yhdistää ne työtehtäviin?

Kannattaa myös miettiä asioita laajemmin kuin pelkästään työtehtävien ja työympäristön näkökulmasta. Terveys ja fyysinen suorituskyky ovat oman prioriteettilistani kärkipäässä. Myös se, että asiat hoituvat helposti on osoittautunut yllättävän tärkeäksi yleisen tyytyväisyyden kannalta. Mitä jos saisin kiinnostavan työtarjouksen keskeltä korpea, jossa ainut vaihtoehto omien eväiden lisäksi on syödä hikisessä Amican työpaikkaruokalassa? Pitää olla aika helvetin hyvä tarjous ja kaikkien muiden tähtien osua kohdalleen, jotta uhraisin terveyden tai helppouden sen vuoksi.